Kirsikat kakun päälle
Kirsikat kakun päälle, mitä sillä nyt oikein haluan sanoa?
No, kuten jo aiemmasta kirjoituksesta tiedämme, ettei matkamme Britteihin mennyt kuten Strömsössä. Mutta kuten mainoksessa aikoinaan sanottiin, eikä tässä vielä kaikki.
No mitäs vielä sitten? No, ehdin olla kotona, ehkä vajaa viikon, kun postiluukusta tupsahti kirje Saksanmaalta. Siinä ihmettelin että mitäs mitäs nyt. No siellähän oli ylinopeudesta pieni lasku, eli 20€, ei paha, sanoisin. Suomessakin on kovemmat maksut aina, jos menee maksun puolelle. Oli siinä oikeen kuvakin mukana, pieni tosin, mutta kuitenkin. Oma moka ja pitäähän se maksaa.
Noh, edelleen voi sanoa että, eikä tässä vielä kaikki.
Tuosta meni muutama päivä, oli siinä välissä tämä taloyhtiölle tarjottu pop-up valokuvaus seissio, joka sekin meni ihan mukavasti, kunhan saan aikaiseksi siirtää kuvat kännykästä, voin laittaa ne tänne myös. Mutta sitten se iski, eli tuon pop-upin jälkeisenä maanataina iski illalla kaamea päänsärky ja väsymys. No, sattuuhan sitä päänsärkyä ja vävymystä, olihan se reissu aika kova.
Tiistaina oli jo aika karmea olo, keskiviikkona päätin, että nyt saa riittää ja menin lääkäriin, kun kuume alkoi huidella lähellä 39 astetta. Lekurissa kuume oli jo ehtinyt sinne 39 asteeseen. Ei muuta kuin verikokeita ja nappia naamaan. Saatiin kuume laskemaan ja takas kotiin, loppuviikko sairaslomaa. Verikokeista ei löytynyt mitään, joten vielä sitten virtsakoe myyräkuumeen varalta. CRP oli tuossa vaiheessa 34, eli vähän koholla.
Torstaina puoliso vei koeputket pihlajalinnaan tutkittavaksi, ja jossain vaiheessa sitten lekuri soitti, että ei ole myyräkuumetta, että jos olo pahenee, niin sitten päivystykseen.
No olo ei parantunut perjantainakaan, alkoi olla jo hengenahdistusta ja pyysin puolisoa viemään Acutaan TAYS:n päivystykseen. Siellä kyseltiin, että onko mitä oireita, ja todettiin hoitoon ohjauksessa, että taitaa olla jo edesmennyt korona joka vaivaa. No otettiin vielä pika CRP, joka antoi tuloksen 190, jolloin mies totesi, että sussa taitaa olla joku tauti. Siitä suorilla Acutan osastolle lisätutkimuksia varten. Muutama tunti ehti vierähtää, kunnes tuli vahvistus, eli myyräkuume vaivaa. Lopullinen CRP oli 193. Siitä sitten Hatanpään sairaalaan mars.
Siellä sitten vierähtikin kaikkiaan 12 päivää. Täytyy sanoa, että pahin tauti ikinä tähän mennessä. Karmeat oireet, infernaalinen päänsärky, lisänä sellaiset sähköiskumaiset kipukohtaukset päässä. No mistäkö tämä nyt sitten tuli? Veikkaus on, että se tuli Ruotsista, siitä mökistä jossa olimme viimeiset viisi vuorokautta ennen kuin pääsimme kotiin. Ruotsissa kun on todettu myös muita kantajia kuin pelkät myyrät. On myös hiiret ja kauriit ja juuri Tukholman pohjois puoli on pahinta aluetta. Tämän tosin opimme vasta kotona.
Edelleen on aika lailla kunto lähes nolla, ei oikein jaksa mitään. Eilen lekuri sanoi että voi mennä viikkoja, ennen kuin palautuu ennalleen. 12 päivän sairaalareissu kertoo kuulemma paljon taudin rajuudesta. Mutsilla oli myös joskus myyräkuume, en muista kuinka pitkään hän oli sairaalassa ja nyt ei enää voi kysellä, kun on jo kuollut.
Hyvä puoli tässä on siinä, ettei uutta tartuntaa voi saada, vaan ekasta kerrasta saa immuniteetin.
Eli olkaahan varovaisia kun pöyhitte esim. sitä puuvarastoa mökillä/kotoa/missä vaan, kannattaa laittaa se maski päälle. Se on kuitenkin aika pieni paha verrattuna tähän virus tautiin, jota ei voida hoitaa, se on vain kärsittävä, oireita voidaan yrittää lievittää, kuten nyt vaikka kuumetta, mutta siinä se.
Kunhan saa muutamat kuvat matkalta skannattua, tulee joku videokin Youtubeen.
Eli näihin kuviin ja tunnelmiin
